Pääkuva: Ilkka Pietarinen ja hänen Päijänteeltä saaliiksi saamansa 3,4-kiloinen kuha. Kuva: Suvi Pietarinen.
Tulin Keski-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen (nyk. KSJ) jäseneksi vuonna 1986. Silloin tällöin kuulin puhuttavan Kotaniemestä. Tutummaksi se tuli tultuani yhdistyksen hallitukseen vuonna 1988. Olin jopa päättämässä kolmannen mökin rakentamisesta käymättä Kotaniemessä. Ensimmäisen kerran kävin siellä kollegojen kanssa luultavasti 1992. Sen jälkeen käyntejä onkin tullut.
Mieleenjäänein reissu on varmaan ollut, kun kaaduin pilkiltä tullessa liukkaalla jäällä Lahtelan edustalla ja mursin nilkkani. Vaimo joutui ajamaan autolla Vaherin sataman kautta jäälle, jotta pääsin hoitoon. Muistona tästä reissusta minulla on nilkassa vieläkin 2,5 ruuvia.
Alusta pitäen olen osallistunut talkoisiin keväisin ja syksyisin sekä joskus niiden välissäkin. Suhde tiivistyi, kun Härkälän Matin jälkeen jouduin Kotaniemen isännäksi, luultavasti vuonna 1994. Pestiä jatkui muutaman vuoden tauoin 2010-luvulle asti. Aluksi olin kaikkien mökkien isäntä. Myöhemmin hommaa kevennettiin nimittämällä jokaiselle mökille oma isäntä. Kotaniemi tuli todella tutuksi tuona aikana.
Mökkejä on paranneltu moneen otteeseen muun muassa Kärkelän ja Selkälän aurinkosähköillä. Suurin helpotus oli varmaan, kun jokaiselle mökille tehtiin tiet perille. Sitä ennen kaikki tavarat piti kantaa satojen metrien päästä juurista polkua käsipelissä.
Isäntänä ollessani huomasin, että journalistit eivät ole kovin käytännönläheistä porukkaa. Monesti tuli kysymyksiä puhelimessa mitä kummallisimmista ongelmista lähes kaikkina vuorokaudenaikoina. Onneksi apu useimmiten löytyi. Tätä jatkui vielä vuosia senkin jälkeen kun olin lopettanut isäntänä. Toki muistot tuolta ajalta ovat suurimmaksi osaksi myönteisiä.
Parasta on ollut työ aktiivisella talkooporukalla kanssa, joka vaivojaan säästämättä on pitänyt mökit kunnossa. Valitettavasti tämä porukka on vanhenemassa, mutta onneksi etenkin opiskelijajäsenistä on nousemassa uusia aktiiveja.
Itselle ja perheelleni on ollut kaikista tärkeintä lomailu hienoissa Päijänteen maisemissa. Tähän Kotaniemi tarjoaa loistavat puitteet kaikkina vuodenaikoina. Alkuvuosina isäntänä ollessa käyntejä oli enemmän. Kävin muun muassa paljon pilkkimässä, ja saalista tuli moneen kalakukkoon ja muihin hyviin ahvenruokiin. Minulle kalastus on ollut tärkein harrastus Kotaniemessä.
Useimmiten Kotaniemi-viikon tärkein ruoka-aine on kuha eri muodoissaan. Monesti sitä lähtee pakastettuna myös kotiin. Kotaniemeen tullaan tavallisesti venettä trailerilla hinaten.
Päijänne tarjoaa hyvien kalavesien lisäksi hienot veneretkeilymahdollisuudet. Olemme käyneet veneellä muun muassa Luhangan kirkolla ja Jämsänjokea pitkin Jämsässä sekä uima- ja eväsretkillä lähisaarissa. Lisäksi olemme käyneet kulttuuriretkillä Mäntässä ja Ruovedellä. Jämsän luontokohteet kuten Voronrotti ja Synninlukko ovat mukavaa vaihtelua mökkeilylle. Kalaruokaan tuovat hyvää vaihtelua Jämsän ravintolat ja Hirvikartano.
Mukavinta on kuitenkin saunominen ja pulahtaminen Kotalahden puhtaaseen veteen. Myös monet vieraamme ovat nauttineet Kotaniemestä. Heinäkuussa, kun mustikat kypsyvät, paistaa tyttäremme maukasta piirakkaa. Lapsemme ovat kasvaneet aikuisiksi näiden vuosien aikana. Nyt Kotaniemestä nauttii jo kolmas sukupolvi. Toivottavasti edessä on vielä monia hyviä kesiä Kotaniemessä!
Ilkka Pietarinen