Pääkuva: Hilma Lundell leikkimässä Selkälän saunatuvan edustalla Littlest Pet Shop -hahmoilla 5-vuotiaana kesällä 2015.
Olen käynyt Kotaniemen mökeillä kolmevuotiaasta lähtien, eli nyt noin kaksitoista vuotta. Vuosien varrella muistoja on syntynyt paljon, ja erityisesti Selkälästä on tullut minulle tärkeä paikka.
Pienenä olen leikkinyt rannassa tosi paljon. Isosiskoni kanssa olen leikkinyt Littlest Pet Shop -hahmoilla ja barbeilla rantakivikossa. Yksi lempiasioistani on ollut myös kiveltä toiselle hyppely ja luonnon tutkiminen samalla. Muistan, kuinka yhtenä talvena söin nakkeja ja ristikkoperunoita isolla kivellä, jonka päälle pääsee jäätä pitkin. Kesällä kivi on veden alla piilossa.
Niin pitkälle kuin vain muistan, olen aina nukkunut perähuoneen vasemmanpuoleisessa sängyssä. Siellä saa aina hyvät yöunet, varsinkin silloin, kun illalla mökissä on kylmä, mutta aamulla herätessä lämmin.
Kesäilloissa on sanoinkuvaamaton tunnelma. Taivas loistaa auringonlaskun väreissä. Kuikan mystinen ääni kantautuu järveltä, tai joutsenen laulu kuuluu kaukaa. Saunan kuistin penkillä jäähyllä istuessa on rentoutunut olo. Saunasta käsin on mukava käydä uimassa, ja itse saunassa on aina hyvät löylyt.
Pienenä olen kylpenyt saunan vesisaavissa monia kertoja. Kun hämärä laskeutuu, olen tarkkaillut saunarakennuksen kuistilta ohi lentäviä lepakoita.
Muitakin eläinhavaintoja on tehty. Sammakot tulevat esiin iltahämärissä. Päivisin, jos on aurinkoista ja lämmintä, rannassa vipeltää sisiliskoja. Kyykäärmeet lämmittelevät auringossa myös, usein puuliiterin läheisyydessä. Mieleenpainuvimmat havainnot ovat yksisilmäisestä sammakosta sekä piisamista.
Kalastus on ollut monen mökkeilykerran aktiviteetti. Pienen soutumatkan päässä on hyvä kalapaikka, jota on saatu muun muassa ahvenia, lahnoja ja särkiä. Haukihavaintojakin on. Saaliiksi saadut kalat on sitten yhdessä perattu, grillattu ja syöty.
Mökillä on aina hyvät eväät. Muurikassa on monesti tehty ristikkoperunoita ja makkaraa sekä lettuja, joiden päälle on laitettu kermavaahtoa ja pihapiiristä kerättyjä mustikoita. Mökin kuistin pöydän ääressä on ollut hyvä herkutella ja kuunnella luonnon ääniä.
Iltaisin ennen nukkumaanmenoa on naposteltu kasviksia, nakkeja, hedelmiä, sipsejä ja muuta pientä. Siitä on muodostunut jokakertainen tapa.
Selkästä on tullut ainutlaatuinen paikka, joka on täynnä hyviä muistoja.
Hilma Lundell
Kirjoittaja on Kotaniemessä toisen polven mökkeilijöitä.