Pääkuva: Erkki Kinnunen, tytär Heini ja Kotaniemen kalansaalis Lahtelan kuistilla. KUVAT: Kinnusten kotialbumi
Kotaniemi on tullut tutuksi meidän perheellemme kolmen vuosikymmenen ajalta vuodesta 1987 vuoteen 2017. Pääsin nuorikkona vierailemaan Ekin kanssa Kotaniemessä jo 1987. Kävimme Selkälässä ja Lahtelassa. Kärkelää ei vielä silloin ollutkaan. Kumpaankin paikkaan vaellettiin metsäpolkuja pitkin, ja joskus polun vieressä hirvet toivottivat meidät tervetulleeksi.
Eki kävi Kotaniemessä usein myös itsekseen lataamassa akkujaan ja kalastelemassa kavereinaan veljet ja välillä esimerkiksi toimittaja Matti Härkälä. Kalastusvälineitä kertyikin vuosien mittaan niin paljon, että perämoottori säilytettiin Selkälässä, ja matkaa tehtiin kahdella autolla. Autoihin mahdutettiin lasten ollessa pieniä myös matkasänkyjä ja syöttötuoli. Myöhemmin golfkärpäsen puraistua matkaan mahdutettiin myös golfbägit. Viikon lomaa varten pakattiin mukaan siis puoli omaisuutta.
Esikoinen syntyi vuonna 1990, ja hän pääsi jo muutaman viikon ikäisenä lomailemaan Lahtelassa. Samalla reissulla kävimme Selkälässä esittelemässä esikoistamme siellä majailleelle Aino Suholalle.
Kotaniemen viikko oli meillä ehdoton perinne, ja yleensä olimme siellä heinäkuun puolessa välissä. Talkoohenkeä riitti, ja loman aloitimme usein siivoamalla ja raivaamalla paikkoja sekä korjailemalla laituria ja vesipumppua ja milloin mitäkin. Tietysti kaikki edellisetkin lomailijat olivat tehneet aivan samoja puuhia. Se oli mukavaa ja mielekästä tekemistä. Lahtelan tuvassa taitaa vieläkin olla meidän vanhat verhot ja kamarissa meidän vanha parisänky.
Mökkeilyyn kuuluivat luonnollisesti myös vieraat. Ekin sisarukset kävivät joka kesä, ja joskus kävivät minunkin sukulaiseni ja kaverini. Lastemme ja heidän serkkujensa lapsuusmuistoihin kuuluu ehdottomasti Kotaniemi.
Esikoinen oli varsinkin innokas järjestämään ohjelmaa muille ja suunnitteli serkuillensa Kotaniemi-seikkailuja ja muita erilaisia aktiviteetteja. Ohjelman suunnittelu alkoi usein jo talvella, ja tekipä hän kerran lehdenkin nimeten sen Kotaniemi-seikkailuiksi. Tietysti ohjelmassa olivat aina saunominen, uiminen, kalastaminen ja marjastaminen.
Selkälästä on hauska muisto, kun vähän sisustimme siellä ja toimme ulkovarastosta yhden sängyn lisää kamariin, kun oli tulossa vieraita. Sänky pestiin, puunattiin ja kuivattiin auringossa ja vietiin sitten sisälle odottamaan nukkujaa. Vieras heräsi yöllä siihen, että sänky oli täynnä muurahaisia, ja joutui pakenemaan muualle nukkumaan. Muurahaiset olivat pesiytyneet sängyn rakenteisiin ja se piti viedä ulos seuravana päivänä. Ei varmaankaan tehnyt mieli siinä enää nukkua.
Kotaniemi, Vaheri, Päijänne ja Jämsä tulivat meille tutuiksi ja rakkaiksi vuosien mittaan. Ne eivät tulleet rakkaiksi vain meidän perheelle, vaan myös sukulaisillemme ja jälkipolville. Vahva muistijälki on jäänyt suurelle joukolle ihmisiä.
Urheilutoimittaja Erkki Kinnunen menehtyi 16.9.2021, ja sen myötä Kotaniemi ja kaikki sen kauniit muistot ovat oikeasti meille muisto vain. Rakkauden täyteinen muisto.
Kirsi Kinnunen